Vainajan pankkiasiat – miten kuolinpesän pankkiasioita hoidetaan?

Läheisen kuoleman jälkeen pankkiasiat ovat yksi ensimmäisistä käytännön asioista, joita kuolinpesässä joudutaan hoitamaan.

Mitä vainajan pankkitilille tapahtuu? Saako laskuja maksaa? Kuka saa nähdä tilitiedot? Entä saako

vainajan pankkitunnuksia käyttää?

Tässä ReVerstaan Kuolinpesäoppaan toisessa osassa käymme läpi pankkiasioiden tärkeimmät perusasiat.

Pankkien käytännöissä on eroja, joten tarkat toimintaohjeet kannattaa aina tarkistaa vainajan omasta pankista.

1. Pankki saa yleensä tiedon kuolemasta automaattisesti

Pankit saavat tiedon asiakkaansa kuolemasta väestötietojärjestelmän kautta.

Tiedon saaminen ei välttämättä tapahdu välittömästi, joten pankkiin voi tarvittaessa olla yhteydessä myös itse.

Kun pankki saa tiedon kuolemasta, vainajan henkilökohtaiset pankkitunnukset suljetaan.

Vainajan pankkitilejä ei kuitenkaan automaattisesti lopeteta.

Niistä tulee kuolinpesän tilejä.

Lue virallinen ohje

Suomi.fi – Käytännön asiat kuolemantapauksessa

2. Vainajan pankkitunnuksia ei saa käyttää

Vainajan henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia ei saa käyttää kuoleman jälkeen.

Tämä koskee myös tilannetta, jossa läheinen tietäisi tunnukset tai olisi aikaisemmin auttanut vainajaa pankkiasioiden hoitamisessa.

Kuolinpesän pankkiasioita hoidetaan pankin kuolinpesää varten määrittelemien käytäntöjen mukaisesti.

Pankki neuvoo, mitä asiakirjoja tarvitaan ja miten ne toimitetaan.

3. Mitä tapahtuu vainajan pankkitilille?

Pankkitili ei katoa henkilön kuollessa.

Vainajan tilistä tulee kuolinpesän tili.

Tilillä olevat rahat ovat osa kuolinpesän varallisuutta, ja ne huomioidaan myöhemmin perunkirjoituksessa.

Pankilta tarvitaan perunkirjoitusta varten tiedot vainajan varallisuudesta ja vastuista kuolinpäivänä.

Tilejä ei siis kannata kiirehtiä lopettamaan.

Myös myöhemmin kuolinpesälle tulevat maksut kannattaa huomioida. Esimerkiksi vainajalle voi tulla veronpalautuksia vielä kuolinvuotta seuraavana vuonna.

Lue virallinen ohje

Suomi.fi – Käytännön asiat kuolemantapauksessa

4. Vainajan laskuja voidaan maksaa ennen perunkirjoitusta

Kaikkien pankkiasioiden hoitamista ei tarvitse odottaa perunkirjoitukseen asti.

Ennen perunkirjoitusta vainajan pankkitililtä voidaan maksaa tiettyjä vainajaan ja kuolinpesään liittyviä laskuja.

Tällaisia ovat esimerkiksi hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyvät laskut.

Myös vainajan sairaalalaskuja sekä hänen elinaikaansa liittyviä laskuja voidaan maksaa.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi vuokra, yhtiövastike, sähkö- ja puhelinlaskut.

Laskujen maksamisesta kannattaa kysyä tarkat ohjeet vainajan omasta pankista.

Lue virallinen ohje

Suomi.fi – Käytännön asiat kuolemantapauksessa

5. Säilytä kaikki laskut ja kuitit

Kuolinpesään liittyviä laskuja ei kannata heittää pois maksamisen jälkeen.

Säilytä alkuperäiset laskut tai niistä otetut kopiot.

Niitä tarvitaan perunkirjoituksessa, kun vainajan ja kuolinpesän varoja, velkoja ja kustannuksia selvitetään.

Erityisesti hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyvät kustannukset kannattaa dokumentoida huolellisesti.

6. Selvitä myös sähköiset laskut

Kaikki vainajan laskut eivät välttämättä tule paperipostina.

Laskuja on voinut tulla verkkopankkiin, sähköpostiin tai muihin sähköisiin palveluihin.

Vainajan pankista voi tiedustella mahdollisista verkkopankkiin tilatuista laskuista.

Pankista voidaan selvittää myös vainajan tililtä meneviä jatkuvia maksuja.

Luottokorttilaskuista puolestaan voi löytyä esimerkiksi suoratoistopalveluiden ja muiden jatkuvien tilausten veloituksia.

Jos sähköiseen palveluun ei päästä käsiksi, laskuttajaan voi olla suoraan yhteydessä.

7. Kuka saa hoitaa pankkiasioita ennen perunkirjoitusta?

Kaikkia kuolinpesän pankkiasioita ei voi hoitaa yksi henkilö vapaasti.

Ennen perunkirjoitusta mahdollisuudet hoitaa vainajan pankkiasioita ovat rajallisemmat.

Suomi.fi:n mukaan hautajaisiin, perunkirjoitukseen ja vainajan elinaikaan liittyviä laskuja voi toimittaa pankkiin maksettavaksi kuka tahansa kuolinpesän osakas.

Osa pankeista voi kuitenkin vaatia tätä varten vainajan sukuselvityksen.

Pankkien käytännöissä on eroja, joten ohje kannattaa tarkistaa kyseisestä pankista.

8. Mitä asiakirjoja pankki tarvitsee?

Tarvittavat asiakirjat riippuvat siitä, mitä pankkiasiaa ollaan hoitamassa ja missä vaiheessa kuolinpesän selvittäminen on.

Yksi ensimmäisistä tarvittavista asiakirjoista on yleensä vainajan sukuselvitys tai virkatodistus.

Perunkirjoituksen jälkeen pankki tarvitsee yleensä perukirjan ja siihen liittyviä asiakirjoja voidakseen selvittää kuolinpesän osakkaat.

Jos vainaja oli tehnyt testamentin, myös testamenttia ja siihen liittyviä asiakirjoja voidaan tarvita.

Pankki tarkistaa asiakirjojen perusteella, ketkä voivat päättää kuolinpesän pankkiasioista.

Tarkka asiakirjalista kannattaa aina tarkistaa vainajan pankista.

9. Mitä muuttuu perunkirjoituksen jälkeen?

Perunkirjoituksen jälkeen pankilla on käytettävissään perukirja ja muut tarvittavat asiakirjat kuolinpesän osakkaiden selvittämistä varten.

Vainajan pankkitiliä voivat tämän jälkeen käyttää kuolinpesän osakkaat yhdessä.

Osakkaat voivat myös valtuuttaa yhden henkilön hoitamaan pankkiasioita heidän puolestaan.

Pankilta saa tähän tarkoitukseen valtakirjan tai ohjeet valtuutuksen tekemiseen.

Kuolinpesän pankkitilien lopettamiseen ja varojen siirtämiseen tarvitaan lähtökohtaisesti kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

10. Älä lopeta kaikkia tilejä liian aikaisin

Kuolinpesällä voi olla tarvetta pankkitilille vielä pitkään perunkirjoituksen jälkeen.

Tilille voi esimerkiksi tulla kuolinpesälle kuuluvia maksuja.

Suomi.fi nostaa esiin erityisesti veronpalautukset. Vainajalle voi tulla veronpalautuksia vielä kuolinvuotta seuraavana vuonna.

Siksi ainakin yksi kuolinpesän tili voi olla järkevää pitää käytössä siihen asti, kunnes kaikki kuolinpesän raha-asiat on hoidettu.

11. Entä vainajan kanssa ollut yhteinen pankkitili?

Jos vainajalla oli toisen henkilön kanssa yhteinen pankkitili, tilanne riippuu tilin käyttöehdoista.

Kuolinpesästä tulee vainajan tilalle tilin toinen omistaja.

Jos kyseessä oli tili, jota kumpikin tilinomistaja sai käyttää itsenäisesti, elossa olevan tilinomistajan käyttöoikeus yleensä säilyy.

Sekä elossa olevalla tilinomistajalla että kuolinpesällä voi kuitenkin olla oikeus vaatia tilin varojen jäädyttämistä perunkirjoitukseen asti.

Jos tiliä sai käyttää vain molempien tilinomistajien suostumuksella, kumpikaan osapuoli ei voi kuoleman jälkeen käyttää tiliä yksin.

Tällaisessa tilanteessa kannattaa olla yhteydessä pankkiin mahdollisimman aikaisin.

12. Mitä jos kuolinpesän rahat eivät riitä laskuihin?

Jos näyttää siltä, että vainajan varat eivät riitä kaikkien laskujen maksamiseen, laskuja ei kannata alkaa maksaa sattumanvaraisessa järjestyksessä.

Kuolinpesän velkojen maksamiseen liittyy laissa määritelty järjestys.

Suomi.fi:n mukaan ensimmäisenä maksetaan kohtuulliset pesänselvitysvelat, kuten hautajaisiin ja perunkirjoitukseen liittyvät kustannukset.

Sen jälkeen tulevat vainajan elinaikana syntyneet velat ja tämän jälkeen tietyt kuolinpesän kuoleman jälkeen syntyneet velat.

Jos kuolinpesä vaikuttaa ylivelkaiselta tai varattomalta, kannattaa pyytää neuvoa ennen laskujen maksamista.

Lue virallinen ohje

Suomi.fi – Kuolinpesän omaisuuden hoitaminen

Muista nämä pankkiasioista

Älä käytä vainajan verkkopankkitunnuksia.

Älä lopeta pankkitilejä kiireessä.

Seuraa vainajalle tulevia laskuja.

Selvitä myös verkkopankkiin ja muihin sähköisiin palveluihin tulevat laskut.

Säilytä laskut ja kuitit perunkirjoitusta varten.

Tilaa sukuselvitys mahdollisimman aikaisin.

Kysy pankista, mitä asiakirjoja juuri kyseinen pankki tarvitsee.

Älä jaa tai siirrä kuolinpesän rahoja omin päin.

Jos kuolinpesän varat eivät riitä laskuihin, selvitä oikea maksujärjestys ennen maksamista.

Pankkien käytännöissä on eroja

Suomi.fi antaa yleiset ohjeet kuolinpesän pankkiasioiden hoitamiseen, mutta käytännön asiointi tapahtuu vainajan omassa pankissa.

Pankkien välillä on eroja esimerkiksi siinä, miten laskuja ja asiakirjoja toimitetaan sekä mitä asiakirjoja missäkin vaiheessa vaaditaan.

Esimerkiksi OP tarjoaa kuolinpesän laskujen ja asiakirjojen toimittamiseen verkkopalvelua.

Nordea puolestaan ohjeistaa, mitä asiakirjoja kuolinpesän osakkaiden selvittämiseen tarvitaan ja miten niitä voidaan toimittaa pankille.

Tarkista siis aina lisäksi vainajan oman pankin ajantasaiset kuolinpesäohjeet.

Mitä seuraavaksi?

Tämä oli ReVerstaan Kuolinpesäoppaan toinen osa.

Ensimmäisessä osassa käsittelimme sitä, mitä läheisen kuoleman jälkeen kannattaa tehdä ensimmäiseksi.

Seuraavassa osassa käsittelemme yhtä koko kuolinpesän hoitamisen tärkeimmistä vaiheista:

Perunkirjoitus – mitä pitää tehdä ja mitä asiakirjoja tarvitaan?

Sen jälkeen etenemme kuolinpesän omaisuuden arvon määrittämiseen, irtaimiston tunnistamiseen, tavaroiden myyntiin ja lopulta asunnon tyhjentämiseen.

Viralliset lähteet ja lisätietoa

Tämän artikkelin pankki- ja viranomaisasioita koskevat tiedot perustuvat Suomi.fi-palvelun sekä pankkien omiin kuolinpesäohjeisiin.

Pankkien käytännöt voivat muuttua ja poiketa toisistaan. Tarkista aina ajantasaiset ohjeet vainajan omasta pankista.

Suomi.fi – Käytännön asiat kuolemantapauksessa

Ohjeita vainajan pankkitileistä, laskujen maksamisesta, pankkitilin käyttöoikeuksista ja yhteisistä pankkitileistä.

Suomi.fi – Kuolinpesän omaisuuden hoitaminen

Tietoa vainajan ja kuolinpesän veloista sekä velkojen maksujärjestyksestä.

Suomi.fi – Muistilista omaisille

Yleinen muistilista läheisen kuoleman jälkeisten asioiden hoitamiseen.

OP – Kuolinpesän pankkiasiat

Pankin omat ohjeet kuolinpesän laskujen, asiakirjojen, valtakirjojen ja muiden pankkiasioiden hoitamiseen.

Nordea – Läheisen kuolema

Nordean ohjeet kuolinpesän pankkiasioiden ja tarvittavien asiakirjojen hoitamiseen.

ReVerstaan Kuolinpesäopas on tarkoitettu yleiseksi ja käytännönläheiseksi tietopaketiksi. Se ei korvaa pankin, viranomaisen, lakimiehen, verotuksen asiantuntijan tai muun asiantuntijan henkilökohtaista neuvontaa.