Perunkirjoitus – mitä se tarkoittaa ja milloin se pitää tehdä?

Läheisen kuoleman jälkeen vastaan tulee melko nopeasti sana perunkirjoitus. Monelle se on ensimmäinen kerta, kun asiaa joutuu käytännössä selvittämään.

Perunkirjoitus ei tarkoita vielä perinnön jakamista. Sen tarkoituksena on selvittää, keitä kuolinpesän osakkaat ovat sekä mitä omaisuutta ja velkoja vainajalla oli kuolinhetkellä.

Perunkirjoituksessa laaditaan asiakirja nimeltä perukirja.

Perukirja on yksi kuolinpesän tärkeimmistä asiakirjoista, sillä sitä tarvitaan myöhemmin esimerkiksi pankissa, verotuksessa ja kuolinpesän omaisuuden hoitamisessa.

Milloin perunkirjoitus pitää tehdä?

Perunkirjoitus täytyy järjestää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perunkirjoituksen jälkeen perukirjasta ja tarvittavista liitteistä toimitetaan kopio Verohallinnolle. Sen täytyy olla Verohallinnossa yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Aikataulu on siis käytännössä:

Kuolema → enintään 3 kuukautta → perunkirjoitus → enintään 1 kuukausi → perukirja Verohallinnolle

Jos kolmen kuukauden määräaika ei riitä, perunkirjoitukselle voidaan hakea Verohallinnolta lisäaikaa perustellusta syystä. Lisäaikaa pitää hakea määräajan kuluessa.

Pitääkö perunkirjoitus tehdä aina?

Kyllä.

Perukirja pitää laatia myös silloin, vaikka vainajalla ei olisi ollut juuri lainkaan omaisuutta.

Se tehdään myös silloin, jos vainajalta on jäänyt enemmän velkaa kuin omaisuutta.

Jos pesässä on velkoja, niiden merkitseminen asianmukaisesti perukirjaan on tärkeää.

Mikä perukirja oikeastaan on?

Perukirjalla on useita tehtäviä.

Se toimii muun muassa:

• luettelona vainajan varoista ja veloista

• kuolinpesän osakkaiden luettelona

• perintöverotuksen veroilmoituksena

• selvityksenä kuolinpesän tilanteesta kuolinhetkellä

  
  

Perukirjaan merkitään esimerkiksi vainajan pankkitalletukset, kiinteistöt, asunto-osakkeet, ajoneuvot ja muu omaisuus sekä velat.

Myös koti-irtaimisto ja muu arvokkaampi omaisuus täytyy ottaa huomioon.

Miten omaisuus arvostetaan perukirjaan?

Omaisuus ilmoitetaan perukirjassa lähtökohtaisesti sen käypään arvoon kuolinpäivänä.

Käypä arvo tarkoittaa käytännössä omaisuuden todennäköistä myyntihintaa.

Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi:

• asunnoissa ja kiinteistöissä

• ajoneuvoissa

• arvopapereissa

• taiteessa

• koruissa ja arvokelloissa

• design- ja antiikkiesineissä

• arvokkaammissa huonekaluissa ja keräilyesineissä

  
  

Tavallisen käytetyn koti-irtaimiston arvo voi olla huomattavasti pienempi kuin tavaroiden alkuperäinen hankintahinta.

Toisaalta tavalliselta näyttävä vanha esine saattaa joskus olla yllättävän arvokas.

Siksi kuolinpesän tavaroita ei kannata hävittää kiireessä ennen kuin niiden mahdollinen arvo on selvitetty.

Mitä asiakirjoja perunkirjoitusta varten tarvitaan?

Tilanteesta riippuen tarvittavia asiakirjoja voivat olla esimerkiksi:

• sukuselvitys ja tarvittavat virkatodistukset

• pankkien saldotodistukset

• tiedot lainoista ja muista veloista

• tiedot kiinteistöistä ja asunto-osakkeista

• tiedot ajoneuvoista

• vakuutuksiin liittyvät tiedot

• testamentti

• avioehtosopimus

• aikaisemmin kuolleen puolison perukirja

• mahdolliset lahjoihin ja ennakkoperintöihin liittyvät tiedot

• selvitykset muun merkittävän omaisuuden arvosta

  
  

Asiakirjojen hankkiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

Ketkä osallistuvat perunkirjoitukseen?

Perunkirjoitukseen pitää kutsua kaikki kuolinpesän osakkaat.

Perunkirjoituksessa on lisäksi pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä.

Pesän ilmoittajana toimii yleensä henkilö, joka tuntee vainajan taloudellisen tilanteen ja omaisuuden parhaiten.

Uskottujen miesten tehtävänä on muun muassa arvioida pesän varat ja velat.

Uskottujen miesten täytyy olla täysi-ikäisiä ja oikeustoimikelpoisia. Heille ei ole asetettu erityistä koulutus- tai ammattivaatimusta.

Onko kaikkien perillisten oltava paikalla?

Kaikki kuolinpesän osakkaat pitää kutsua perunkirjoitukseen, mutta kaikkien ei tarvitse välttämättä osallistua itse tilaisuuteen.

Perukirjaan merkitään myös, ketkä olivat paikalla ja miten poissa olleille osakkaille oli ilmoitettu perunkirjoituksesta.

Perunkirjoitus voidaan nykyisin järjestää myös etäyhteyksiä hyödyntäen, kun tarvittavat tiedot ja menettely kirjataan asianmukaisesti perukirjaan.

Voiko perukirjan tehdä itse?

Voi.

Viranomaiset eivät edellytä, että perukirjan tekisi juristi tai pankki.

Perukirjan voi siis laatia itse, mutta sen täytyy sisältää kaikki tarvittavat tiedot.

Yksinkertaisessa kuolinpesässä tämä voi onnistua hyvin. Monimutkaisemmassa tilanteessa ammattilaisen käyttäminen voi kuitenkin olla järkevää.

Asiantuntijan apua kannattaa harkita erityisesti, jos kuolinpesässä on esimerkiksi:

• paljon tai vaikeasti arvostettavaa omaisuutta

• yritysomaisuutta

• testamentti

• avioehto

• ulkomailla olevaa omaisuutta

• epäselvyyttä kuolinpesän osakkaista

• merkittäviä velkoja

• erimielisyyksiä osakkaiden välillä

  
  

Perukirjoja laativat esimerkiksi pankit, lakitoimistot ja oikeusaputoimistot.

Onko perunkirjoitus sama asia kuin perinnönjako?

Ei.

Nämä kaksi asiaa menevät helposti sekaisin.

Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän osakkaat, omaisuus ja velat.

Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisille.

Perunkirjoitus tehdään ensin. Perinnönjako voi tapahtua myöhemmin.

Kuolinpesä voi myös jäädä jakamattomaksi pitkäksi aikaa.

Kannattaako asunto tyhjentää ennen perunkirjoitusta?

Asunnon tyhjentämiselle ennen perunkirjoitusta ei ole yleistä ehdotonta kieltoa, mutta käytännössä tyhjentämisen kanssa kannattaa olla huolellinen.

Asunnossa voi olla perunkirjoituksen kannalta tärkeitä asiakirjoja sekä omaisuutta, jonka arvo täytyy selvittää.

Ennen laajempaa tyhjennystä kannattaa ottaa talteen ainakin:

• testamentit ja muut juridiset asiakirjat

• pankki- ja vakuutusasiakirjat

• asuntoon ja kiinteistöihin liittyvät paperit

• osakekirjat ja arvopapereihin liittyvät asiakirjat

• korut ja kellot

• käteinen raha ja kolikot

• taide

• arvokkaampi design ja antiikki

• keräilyesineet

• valokuvat, kirjeet ja muut henkilökohtaiset muistot

  
  

Tavaroiden hävittämisessä kannattaa olla erityisen varovainen.

Kun esine on viety jätteeksi, sen arvoa tai merkitystä on mahdotonta selvittää jälkikäteen.

Perukirja kannattaa säilyttää

Alkuperäinen perukirja kannattaa säilyttää huolellisesti.

Sitä voidaan tarvita myöhemmin esimerkiksi pankissa ja tilanteissa, joissa täytyy osoittaa, kuka saa edustaa kuolinpesää.

Perukirjasta voi olla järkevää tehdä useampi allekirjoitettu alkuperäinen kappale.

Perukirjaa ei myöskään ole pakko vahvistuttaa Digi- ja väestötietovirastossa. Halutessaan kuolinpesä voi kuitenkin hakea DVVä perukirjan osakastietojen vahvistamista.

Muista kaksi tärkeää määräaikaa

Jos perunkirjoituksesta pitäisi muistaa vain kaksi päivämäärää, ne ovat nämä:

3 kuukautta kuolemastaPerunkirjoitus pitää järjestää.

1 kuukausi perunkirjoituksesta

Perukirjan ja tarvittavien liitteiden kopiot pitää toimittaa Verohallinnolle.

Perunkirjoituksen valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa. Kolme kuukautta kuulostaa pitkältä ajalta, mutta sukuselvitysten, pankkitietojen ja muiden asiakirjojen hankkimiseen voi kulua aikaa.

Viralliset ohjeet

Ajantasaiset ohjeet perunkirjoituksesta kannattaa aina tarkistaa Verohallinnolta ja Suomi.fi-palvelusta.

Verohallinto – Perunkirjoitus ja perukirjaOhjeet perunkirjoituksen määräajoista, perukirjan sisällöstä ja sen toimittamisesta Verohallinnolle.

Suomi.fi – PerunkirjoitusKäytännönläheinen viranomaisopas perunkirjoituksen järjestämiseen ja tarvittaviin asiakirjoihin.