Läheinen kuoli – mitä pitää tehdä ensimmäiseksi?

Läheisen kuoleman jälkeen hoidettavaksi tulee surun keskellä paljon käytännön asioita. Hautajaiset, pankkiasiat, laskut, vakuutukset, asunto, omaisuus ja perunkirjoitus voivat tuntua tulevan vastaan kaikki samaan aikaan.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse hoitaa heti.

Tämä on ReVerstaan Kuolinpesäoppaan ensimmäinen osa. Olemme koonneet tähän tärkeimmät asiat, joista kuolinpesän asioiden hoitaminen Suomessa yleensä alkaa.

Tavoitteena on auttaa hahmottamaan, mitä kannattaa tehdä ensimmäiseksi ja mitkä asiat voivat odottaa myöhemmäksi.

1. Mitä tapahtuu heti kuoleman jälkeen?

Jos henkilö kuolee sairaalassa tai muussa terveydenhuollon yksikössä, terveydenhuolto huolehtii kuolemaan liittyvistä ensimmäisistä menettelyistä.

Jos henkilö kuolee kotona tai muualla kuin terveydenhuollon yksikössä, kuolemasta ilmoitetaan hätänumeroon 112.

Poikkeuksena voi olla esimerkiksi ennalta järjestetty saattohoito. Tällöin toimitaan hoitohenkilökunnalta saatujen ohjeiden mukaisesti.

Kun viranomainen saa tiedon kuolemasta, käynnistyy kuolemansyyn selvittäminen.

Lue virallinen ohje

Suomi.fi – Alun toimet, kun ihminen kuolee

2. Kaikille viranomaisille ei tarvitse ilmoittaa itse

Kuoleman todennut lääkäri ilmoittaa kuolemasta väestötietojärjestelmään. Tiedon tallentumisessa voi kestää jonkin aikaa.

Useat viranomaiset ja muut tahot saavat tiedon kuolemasta väestötietojärjestelmän kautta.

Kaikki tieto ei kuitenkaan kulje automaattisesti kaikkialle.

Kuolemasta voi olla tarpeen ilmoittaa esimerkiksi työnantajalle tai oppilaitokselle.

Myös vuokranantajalle tai taloyhtiön isännöitsijälle kannattaa tarvittaessa ilmoittaa asiasta.

Lisäksi kannattaa selvittää vainajan sähkö-, puhelin- ja internetpalvelut, lehtitilaukset, jäsenyydet ja muut jatkuvat sopimukset.

Näitä ei välttämättä kannata kaikkia lopettaa välittömästi. Ensin kannattaa selvittää, mitä palveluja esimerkiksi vainajan asunnossa vielä tarvitaan.

Lue virallinen ohje

Suomi.fi – Käytännön asiat kuolemantapauksessa

3. Tilaa vainajan sukuselvitys mahdollisimman pian

Yksi ensimmäisistä konkreettisista tehtävistä on vainajan sukuselvityksen hankkiminen.

Sukuselvityksen toimittamisessa voi kestää viikkoja. Siksi Suomi.fi suosittelee tilaamaan sen viivytyksettä.

Sukuselvitystä tarvitaan perunkirjoituksessa.

Sitä voidaan tarvita myös esimerkiksi pankki- ja vakuutusasioiden sekä muiden vainajan asioiden hoitamiseen.

Perunkirjoitusta varten sukuselvityksessä pitää olla vainajan tiedot yhtäjaksoisesti 15 vuoden iästä kuolinpäivään saakka.

Sukuselvityksiä antavat tilanteesta riippuen Digi- ja väestötietovirasto, evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko.

Lue virallinen ohje

Suomi.fi – Alun toimet, kun ihminen kuolee

4. Hautajaisten suunnittelun voi aloittaa

Hautajaisten suunnittelun voi aloittaa pian kuoleman jälkeen.

Läheiset voivat järjestää hautajaiset itse tai käyttää apuna hautaustoimistoa.

Ennen järjestelyjä kannattaa selvittää, oliko vainaja jättänyt toiveita esimerkiksi hautaamisesta, tuhkauksesta, hautapaikasta tai hautajaisten järjestämisestä.

Hautajaisiin liittyvät laskut ja kuitit kannattaa säilyttää. Niitä voidaan tarvita myöhemmin kuolinpesän asioita hoidettaessa.

Lue lisää

Suomi.fi – Läheisen kuolema

5. Selvitä pankkiasiat ja seuraa laskuja

Vainajan henkilökohtaisia pankkitunnuksia ei saa käyttää kuoleman jälkeen.

Pankki saa yleensä tiedon asiakkaansa kuolemasta väestötietojärjestelmän kautta.

Kuolinpesän pankkiasioiden hoitamiseen liittyy kuitenkin omat käytäntönsä. Pankki voi pyytää asioiden hoitamiseen esimerkiksi sukuselvityksen ja myöhemmin perukirjan.

Vainajalle tulevia laskuja kannattaa seurata heti alusta lähtien.

Ennen perunkirjoitusta vainajan tililtä voidaan maksaa tiettyjä vainajaan ja kuolinpesään liittyviä laskuja. Näitä voivat olla esimerkiksi hautajaisiin ja pesänselvitykseen liittyvät kustannukset sekä vainajan elinaikaan kohdistuvat laskut.

Laskut ja kuitit kannattaa säilyttää.

Pankkiasioista teemme Kuolinpesäoppaaseen oman osan, jossa käymme tarkemmin läpi myös eri pankkien ohjeita.

Lue virallinen ohje

Suomi.fi – Muistilista omaisille

6. Huolehdi vainajan postista

Vainajalle voi tulla vielä kuoleman jälkeen laskuja, kirjeitä ja muita tärkeitä asiakirjoja.

Siksi postin kulkua kannattaa seurata.

Tarvittaessa posti voidaan järjestää kuolinpesän asioita hoitavalle henkilölle.

Postin mukana voi löytyä tietoa esimerkiksi sellaisista sopimuksista, vakuutuksista tai muista asioista, joista läheiset eivät ole aikaisemmin tienneet.

Postia ei siis kannata jättää huomiotta, vaikka suurin osa viranomaisista olisi jo saanut tiedon kuolemasta.

7. Selvitä vainajan vakuutukset

Kannattaa selvittää, millaisia vakuutuksia vainajalla oli.

Erityisesti kannattaa tarkistaa, oliko vainajalla henkivakuutus.

Vakuutusyhtiöltä voi selvittää, mitä asiakirjoja mahdollisen korvauksen hakemiseen tarvitaan.

Kaikkia vakuutuksia ei välttämättä kannata lopettaa heti.

Esimerkiksi vainajan asuntoon tai omaisuuteen liittyvälle vakuutusturvalle voi olla tarvetta niin kauan kuin asunto ja omaisuus ovat kuolinpesän hallussa.

8. Älä kiirehdi asunnon tyhjentämistä

Jos vainajalla oli asunto täynnä irtaimistoa, ensimmäinen ajatus voi olla, että asunto pitäisi saada mahdollisimman nopeasti tyhjäksi.

Tavaroiden hävittämistä ei kuitenkaan kannata aloittaa kiireessä.

Ensin on hyvä selvittää, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita ja kuka voi tehdä kuolinpesän omaisuutta koskevia päätöksiä.

Lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaat tekevät kuolinpesää koskevat päätökset yhdessä tai valtuuttavat jonkun hoitamaan niitä.

Ennen tyhjentämistä asunto kannattaa käydä järjestelmällisesti läpi.

Erityisesti kannattaa etsiä testamentteja ja muita tärkeitä asiakirjoja.

Myös pankki- ja vakuutusasiakirjat, avaimet ja käteinen raha kannattaa ottaa talteen.

Korut, kellot, valokuvat, kirjeet ja muut henkilökohtaiset muistoesineet kannattaa erotella muusta irtaimistosta.

Samalla kannattaa ottaa sivuun kaikki esineet, joiden arvosta ei olla varmoja.

Laatikot, kaapit, kirjat, vaatteiden taskut ja pienet rasiat kannattaa tarkistaa ennen tavaroiden hävittämistä.

9. Vanha tavara ei ole automaattisesti arvotonta

Kuolinpesissä tulee vastaan hyvin erilaisia esineitä.

Vanha tuoli, valaisin, maljakko, keramiikkaesine, lasiesine, taulu tai pieni koriste-esine voi näyttää tavalliselta, vaikka sillä olisi jälleenmyynti- tai keräilyarvoa.

Toisaalta korkea ikä ei yksin tarkoita sitä, että esine olisi arvokas.

Esineen arvoon voivat vaikuttaa esimerkiksi valmistaja, suunnittelija tai taiteilija, ikä, materiaali, harvinaisuus, kunto ja alkuperä.

Myös esineestä löytyvät leimat, tarrat ja signeeraukset voivat olla tunnistamisen kannalta erittäin tärkeitä.

Jos esineen arvosta ei ole varmuutta, se kannattaa tunnistaa ennen myymistä, lahjoittamista tai hävittämistä.

Lue seuraavaksi Kuolinpesäoppaasta

Miten tunnistaa kuolinpesän arvokkaat esineet?

10. Perunkirjoitukseen kannattaa valmistautua ajoissa

Perunkirjoitus on yksi kuolinpesän hoitamisen tärkeimmistä vaiheista.

Jos vainaja asui kuolinhetkellään vakinaisesti Suomessa, perunkirjoitus pitää järjestää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perunkirjoituksessa selvitetään muun muassa vainajan varat, velat, perilliset ja testamentinsaajat.

Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja.

Perukirja pitää toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Perunkirjoitukseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin, koska sitä varten tarvitaan useita asiakirjoja ja tietoja.

Perunkirjoituksesta teemme oman osan Kuolinpesäoppaaseen.

Lue virallinen ohje

Suomi.fi – Perunkirjoitus

Ensimmäisten päivien muistilista

Tilaa vainajan sukuselvitys mahdollisimman pian.

Selvitä, kuka käytännössä hoitaa kuolinpesän asioita.

Aloita hautajaisjärjestelyt.

Huolehdi vainajalle tulevasta postista.

Selvitä pankkiasiat ja seuraa laskuja.

Tarkista vakuutukset ja mahdollinen henkivakuutus.

Selvitä vainajan jatkuvat sopimukset ja tilaukset.

Säilytä kuolinpesään ja hautajaisiin liittyvät laskut ja kuitit.

Älä kiirehdi asunnon tyhjentämistä.

Ota tärkeät asiakirjat, rahat, korut, avaimet ja henkilökohtaiset tavarat talteen.

Tarkista mahdollisesti arvokkaat esineet ennen niiden hävittämistä.

Aloita perunkirjoitukseen valmistautuminen hyvissä ajoin.

Mitä seuraavaksi?

Tämä oli ReVerstaan Kuolinpesäoppaan ensimmäinen osa.

Oppaan tavoitteena on koota yhteen viranomaisten, pankkien ja muiden luotettavien tahojen ohjeita sekä yhdistää niitä käytännön tietoon kuolinpesän asunnon ja irtaimiston käsittelystä.

Seuraavissa osissa käsittelemme tarkemmin vainajan pankkiasioita, laskuja ja sopimuksia, perunkirjoitusta, kuolinpesän omaisuuden arvon määrittämistä, arvokkaiden esineiden tunnistamista, tavaroiden myyntiä sekä asunnon tyhjentämistä.

Viralliset lähteet ja lisätietoa

Tämän artikkelin viranomaisasioita koskevat tiedot perustuvat Suomi.fi-palvelun ohjeisiin.

Ajantasaiset tiedot kannattaa aina tarkistaa alkuperäisestä viranomaislähteestä.

Suomi.fi – Läheisen kuolema

Kattava virallinen opas läheisen kuoleman jälkeisten asioiden hoitamiseen.

Suomi.fi – Alun toimet, kun ihminen kuolee

Tietoa ensimmäisistä toimista ja esimerkiksi sukuselvityksen hankkimisesta.

Suomi.fi – Käytännön asiat kuolemantapauksessa

Tietoa kuolemantapauksen jälkeisistä käytännön järjestelyistä.

Suomi.fi – Muistilista omaisille

Vaiheittainen muistilista kuoleman jälkeisten asioiden hoitamiseen.

Suomi.fi – Perunkirjoitus

Viralliset ohjeet perunkirjoituksen järjestämiseen ja perukirjaan.

ReVerstaan Kuolinpesäopas on tarkoitettu yleiseksi ja käytännönläheiseksi tietopaketiksi. Se ei korvaa viranomaisen, pankin, lakimiehen, verotuksen asiantuntijan tai muun asiantuntijan antamaa henkilökohtaista neuvontaa.