Kuka saa hoitaa kuolinpesän asioita?

Läheisen kuoleman jälkeen hoidettavaksi tulee nopeasti monia käytännön asioita. Pankki, laskut, asunto, vakuutukset, posti, omaisuus ja myöhemmin perunkirjoitus vaativat kaikki huomiota.

Mutta kuka näitä asioita oikeastaan saa hoitaa?

Lyhyt vastaus on: kuolinpesän asioista päättävät lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaat yhdessä.

Keitä kuolinpesän osakkaat ovat?

Kuolinpesä syntyy henkilön kuollessa ja muodostuu hänen varoistaan ja veloistaan.

Kuolinpesän osakkaita voivat olla:

• vainajan perilliset, kuten lapset tai heidän jälkeläisensä

• leski tietyissä tilanteissa

• yleistestamentin saaja eli henkilö, jolle on testamentattu esimerkiksi tietty osuus koko omaisuudesta

Avopuoliso ei automaattisesti ole kuolinpesän osakas. Hän voi kuitenkin olla osakas, jos hän on esimerkiksi yleistestamentin saaja.

Kuolinpesän osakkaat selviävät lopullisesti perunkirjoituksen yhteydessä laadittavasta perukirjasta.

Voiko yksi perillinen hoitaa kaikki asiat?

Usein käytännössä yksi henkilö ottaa päävastuun kuolinpesän asioiden hoitamisesta. Hän saattaa esimerkiksi olla yhteydessä pankkiin, järjestää asunnon asioita ja hankkia perunkirjoituksessa tarvittavia asiakirjoja.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yksi osakas voisi automaattisesti päättää kaikista kuolinpesän asioista yksin.

Kuolinpesän osakkaat käyttävät lähtökohtaisesti päätösvaltaa yhdessä.

Esimerkiksi kuolinpesän omaisuuden myyminen edellyttää yleensä kaikkien osakkaiden suostumusta.

Valtakirja helpottaa asioiden hoitamista

Jos kuolinpesässä on useita osakkaita, käytännöllinen ratkaisu on usein valtuuttaa yksi henkilö hoitamaan sovittuja asioita.

Valtuutettu voi olla esimerkiksi:

• yksi kuolinpesän osakkaista

• muu sukulainen

• asianajaja tai muu asiantuntija

• muu osakkaiden valitsema henkilö

Valtakirjan sisältö kannattaa määritellä riittävän tarkasti sen mukaan, mitä asioita henkilön halutaan voivan hoitaa.

On myös hyvä huomata, ettei yksi valtakirja välttämättä sellaisenaan riitä kaikkeen. Esimerkiksi pankilla ja Verohallinnolla voi olla omat vaatimuksensa valtuuttamisesta.

Entä vainajan ennen kuolemaa antama valtakirja?

Tämä aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä.

Jos vainaja on eläessään antanut toiselle henkilölle valtakirjan esimerkiksi pankki- tai veroasioidensa hoitamiseen, valtuutus ei lähtökohtaisesti anna oikeutta jatkaa kuolinpesän asioiden hoitamista kuoleman jälkeen.

Esimerkiksi Verohallinto toteaa nimenomaisesti, että vainajan elinaikanaan antama valtuutus tai edunvalvojan valtuus ei enää kuoleman jälkeen ole voimassa.

Kuoleman jälkeen kyse on kuolinpesän asioista, ja päätösvalta kuuluu kuolinpesän osakkaille.

Kuka saa mennä vainajan asuntoon?

Käytännössä jonkun täytyy usein käydä asunnolla jo ennen perunkirjoitusta.

Asunnosta voidaan joutua esimerkiksi:

• hakemaan perunkirjoituksessa tarvittavia asiakirjoja

• huolehtimaan lemmikeistä

• tyhjentämään pilaantuvat elintarvikkeet

• tarkistamaan jääkaappi ja pakastin

• estämään vahinkojen syntyminen

• etsimään laskuja tai muita kiireellisiä asiakirjoja

• huolehtimaan asunnon turvallisuudesta

Kuolinpesän omaisuutta täytyykin tarvittaessa suojata ja hoitaa.

Sen sijaan tavaroiden jakamista, myymistä tai hävittämistä ei kannata aloittaa omin päin, jos kuolinpesässä on useita osakkaita.

Saako kuolinpesän tavaroita myydä?

Kuolinpesän omaisuutta voidaan myydä.

Jos pesässä on useita osakkaita, omaisuuden myyntiin tarvitaan lähtökohtaisesti kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

Tämä on tärkeää myös silloin, kun asuntoa ryhdytään tyhjentämään.

Vanhojen huonekalujen, korujen, kellojen, taiteen, design-esineiden tai muun irtaimiston arvo ei aina ole helposti havaittavissa. Siksi omaisuutta ei kannata kiireessä hävittää ennen kuin on selvää, mitä sille tehdään.

Entä jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopuun?

Jos osakkaiden välille syntyy vakavia erimielisyyksiä eikä kuolinpesän asioiden hoitaminen yhdessä onnistu, käräjäoikeudelta voidaan hakea pesänselvittäjän määräämistä.

Pesänselvittäjä ottaa tällöin pesän omaisuuden hallintaansa ja hoitaa pesän selvittämistä.

Pesänselvittäjän käyttäminen aiheuttaa kustannuksia, joten tavallisessa ja riidattomassa kuolinpesässä asioiden hoitaminen yhdessä tai yhden henkilön valtuuttaminen on yleensä huomattavasti yksinkertaisempaa.

Alaikäinen kuolinpesän osakkaana

Jos kuolinpesän osakkaana on alaikäinen henkilö, tilanteeseen liittyy erityisiä sääntöjä.

Alaikäisen puolesta toimii yleensä hänen huoltajansa tai edunvalvojansa. Joissakin tilanteissa tarvitaan lisäksi sijainen tai Digi- ja väestötietoviraston lupa.

Tällaisessa tilanteessa asia kannattaa selvittää ennen merkittävien päätösten tekemistä.

Käytännössä helpoin tapa

Jos kuolinpesässä on useita osakkaita, asioiden hoitaminen helpottuu huomattavasti, kun heti alkuvaiheessa sovitaan:

1. kuka toimii kuolinpesän yhteyshenkilönä

2. mitä asioita hän saa hoitaa

3. missä asioissa tarvitaan kaikkien osakkaiden hyväksyntä

4. miten tärkeät päätökset dokumentoidaan

5. miten kuolinpesän asiakirjat ja omaisuus säilytetään

Kirjallinen valtakirja on usein järkevä tapa selkeyttää vastuita.

Älä kiirehdi asunnon tyhjentämistä

Yksi yleisimmistä käytännön ongelmista syntyy silloin, kun vainajan asunto halutaan saada nopeasti tyhjäksi.

Ennen tyhjentämistä kannattaa varmistaa ainakin:

• että kaikki kuolinpesän osakkaat ovat tiedossa

• että tyhjentämisestä on sovittu osakkaiden kesken

• että tärkeät asiakirjat on otettu talteen

• että korut, kellot, rahat ja muut arvoesineet on eroteltu

• että mahdollisesti arvokas irtaimisto on tunnistettu ennen hävittämistä

Huolellisella läpikäynnillä voidaan välttää sekä osakkaiden välisiä erimielisyyksiä että arvokkaan omaisuuden päätymistä vahingossa jätteeksi.

Lisätietoa virallisista lähteistä

Kuolinpesän asioiden hoitamisesta löytyy kattavasti tietoa Suomi.fi Läheisen kuolema -oppaasta.

Verotukseen ja kuolinpesän veroasioiden valtuutuksiin liittyvät ajantasaiset ohjeet löytyvät Verohallinnon Kuolinpesän veroasioiden hoito -sivulta.

Jos kuolinpesän tilanteeseen liittyy epäselvyyksiä esimerkiksi testamentista, osakkaista, alaikäisistä perillisistä tai osakkaiden välisestä riidasta, kannattaa käyttää lakiasiantuntijan apua ennen merkittävien päätösten tekemistä.